Koko talven olemme miettineet, otammeko uuden koiran- vai unohdammeko koko jutun. On koirasta niin paljon vaivaa. Mutta on se mukava sorsametsällä. Ja se jälkikoira olisi niin tarpeellinen. Paino sen kun nousee, kun ei ole"pakko" mennä lenkille.
Jos otamme niin millaisen. Bella(espanjanvsikoira) oli niin mukava, kun ei karannut minnekään. Nelli (labradorinnoutaja)oli maailman paras vesilintukoira. Ei harmaata pystykorvaa - tosikko ja hirvikoiria on ihan tarpeeksi täälläpäin.Sitten päädyimme joko uuteen vesikoiraan tai labbikseen. Labbiksen monet taudit ja sen lyhentynyt elinikä hieman huolestuttivat, mutta voi miten pitkä lista oli myös vesikoiralla mahdollisia tauteja ja kremppoja.
No, eipäs sitten oteta ollenkaan - pääsemme vähemmällä huolella.
Kevätaurinko paistoi ja lenkkeily oli edelleen minimissä. Jos kuitenkin....
Ja koirakuume roihahti +42 asteeseen ja niinpä niin päätös syntyi: meille tulee uusi koiravauva! Eli saanko esitellä uuden kuvausassistenttini: Lalli-herra (on se "vähän" isännän metsästyskaverikin :))
Lalli on kuvissa viiden viikon ikäinen.
Tässä on Lallin emo Tyrni. Isä on hollantilainen uros.
Lalli saadaan kotiin juhannukseksi. Varmasti uuden kuvausassistenttini nenä näkyy monessa kuvassa tulevaisuudessa.
Tyrni on ihan tyytyväinen kun pääsee eroon noista :D
VastaaPoista