IN MEMORIAN

Vielä kerran sieniä

Suppilovahverot ovat juoksuttaneet meitä jo kaksi vuotta. Meidän "vakiopaikat" ovat olleet tyhjiä. Kuten myös mustatorvisienet ovat kadonneet kokonaan. Liekö sitten kuivat kesät vai mikä syynä. Nyt sitten saatiin jopa kuivuriin asti tavaraa. Isäntä innostui "uudesta" sienestä eli olemme paistaneet ja laitoimme jopa marinadiin lampaankääpiä. Eli reissu oli varsin onnistunut.

Ja tietysti kaffeet kannonnokassa.

 Mukavia sienireissuja kaikille! 
                                            T. Arjuska

LALLIN KUULUMISIA 3

Kesäää meeennyyyt oooon.... ja Lalluskainen  on kasvanut paljon sitten viime näkemän. Uutta ja ihmeellistä on tutkittu ja ihmetelty. 

Hirvenmetsästys alkoi muutama viikko sitten ja Lallikin sai oman osansa saaliista.

Tästäpä se herkku on tulollaan.

- Mikä, mikä tämä on...

- Voiko tätä syödä???

Ruokanirvanaa. Hulluus paistaa silmistäkin.


Lallin luona on käynyt parina viikonloppuna Karma-herra kylässä. Vaikka kokoeroa on hieman ja enemmänkin, leikki on luistanut mukavasti. Vaikka minä emäntänä olen ollut huolissani Lallin "kilometreistä". Eräässä blogissa neuvotaan labbisten omistajia huoltamaan koiransa niveliä tarkoin (mikä on hyvä), ja sen takia Lalli saisi liikkua kolme kilometriä päivässä (mukaan lukien pissireissut). Meistä se on aika vähän. Ja ystävän kanssa leikkiessä rajat kyllä paukkuivat. Mutta tokihan kaverukset erotettiin ja Lalli sai nukkua päikkärit  - joskin pakotettuna.

- Tule Karmuliini tänne! Täällä on kivaa! Vaikka tämä on pieni lätäkkö, sovimme kyllä. Tule nyt....

- Kaaarmaaaaa!

- Uskotko sinä, että minun pylly on minun pylly!

- Onko sinulla kuulossa jotain VIKAA!

- Nyt lepäillään alla omenapuuuuun. Rauha, rauha....



Assistentin hommat hoituvat Lallilta huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin. Mielenkiintoista on se, että Bella-rouva käveli aina jäljessä ja piti sieltä järjestystä ja huolehti, että en eksy. Lalli marssii edessä ja sananmukaisesti määrää kävelynopeuden. Minusta se on tylsää, koska en halua jokaista varpua nuuskia.

- Heeei...vettä! Saanko vähän rypeä, joookos....

- Tää on se Nuoruuden lähde!

- Ja kiviäkin vielä!





Metsässä kuuluu kaikenlaisia ääniä. 

Elämä on kaikin puolin mallillaan. 

Naattikaa tekin !   


                                             Terkuin Lalli

SYKSY

Joskus tulee jokaiselle se hetki jolloin hän saa ensimmäisen kerran aavistuksen Syysenkelistä.
Se on se hetki jolloin hän on heikoimmillaan,
jolloin hänen puolustuksensa on hetkeksi pudonnut
ja kuka tahansa kykenee iskemään häntä miten kovaa haluaa.
Se on Syysenkelin hetki, suuri mahdollisuus.
Se on se hetki jolloin jokaisen tie valitaan pitkäksi matkaksi eteenpäin tai loppuelämäksi.
Joillekin se merkitsee avautumista,
mikä on ainoa tie sekä antaa että vastaanottaa,
ja joillekin se merkitsee sulkeutumista, kovettumista,
mikä on vielä pahempaa kuin se kipu jota avautuminen merkitsee. (Tommy Tabermann)




                                                               Terveisin Arjuska

SYKSYN VÄRIT

Värikylläistä syksyä kaikille! T. Arjuska