SUNNUNTAIRETKUILUA

Aamulla oli pakko päästä tarkastamaan jäätilanne: meri on vapaa! Vain siellä täällä on rannoilla lunta  ja merenlahdissa on vielä jäätä. Aurinko hioo jäätä "lasitaiteeksi" ja laineet kimmaltelevat tuhansin sätein.

Jäätaide on kauneimmillaan. Ei ole vaikea arvata, mistä "joku" lasitaiteilija on inspiraationsa silloin aikoinaan saanut.

Metsässä on jonkun verran lunta ja purot suorastaan kohisevat riemuaan.

Mikään retki ei ole retki ilman makkaranpaistoa.

Meillä olikin ihan kunnon brunssi: illalla juhlimme synttäreitä, joten herkkuja oli ottaa mukaan, ettei pelkällä makkaralla menty.


Ja mitäpä kuuluu tarkkailupaikalleni: viikolla oli isojakin hanhiparvia ohikulkumatkalla. Nyt siellä on kanadalaisia ja muutama merihanhi. Ja yksi nuori joutsen. Hyvin se näyttää viihtyvän hanhien kanssa.
En tiedä, onko niillä yhteistä kieltä. Minusta vain on jotenkin surullista katsoa, kun muilla on niin kevättä rinnassa ja tämä vain yksin kävelee pitkin peltoa. Ehkä sillekin vielä kumppani löytyy - toivotaan!

Toivottavasti ihanat kevätpäivät jatkuvat!

ILTARUSKO HYVÄ USKO, AAMURUSKO PÄIVÄN PASKO

Tällä viikolla olemme saaneet nauttia ihanista iltaruskoista. Miten taivas voi välillä ollakin niin kummallisen sävyinen. Ihan kuin joku lapsi olisi sen maalannut.

Onneksi sitä päivän paskoa ei ole tullut.
Se varmaan tietäisi taas takatalvea - ei kiitos sitä enää.

NEITI KEVÄT HIIPII TAKAISIN

Ihanaa! Aurinko helli meitä muutamana päivänä, ja vaikka lunta satoi kymmenen senttiä lisää, se suli reipasta vauhtia pois. Mutta alkuviikon lintupeltomme pysyi tyhjänä ja hiljaisen.
Sitten ryöpsähti: joutsenet tulivat kavereittensa kanssa takaisin, samaan laumaan tulivat myös kanadalaiset ja merihanhet. Nähtiinpä pieni parvi sorsiakin.

Lintulaudallamme on myös ollut melkoinen vilske. Oravatkin vainusivat vanhat leivänmuruset ja niinpä porukkaa on ollut moneen lähtöön. Nyt mukana on jo peippokin. Eli vain puolikuuta kesään!

PS. Tänään tarkkailuni nousi uudelle tasolle. Isäntä vei minulle vanhan lastauslavan tarkkailukivikasalleni, jonka päältä on mukava tiirailla pellonelämää.

Jos vielä laittaisin siihen hieman "rölliverkkoa", niin piiloni on täydellinen. Sitä odotellessa :)

KUUTA KURKOTTAMASSA

Vanha sanonta: kalaa on kiva pyytää, vaikka ei sitä saisikaan. Näin on myös minun kuukuvausteni laita. No, minähän sain kyllä kuvia, mutta laatu on mitä on. Vähän kuin kiiskiä olisi ongella tullut.

Pakkasta oli ihan mukavasti, sormia palelti ja valo ei oikein riittänyt kaikkeen säätämiseen (tai paremminkin taito). Seuraavat kuukuvat kyllä otan kesällä. Ei ainakaan palella :D

NEITI KEVÄT HYLKÄSI MEIDÄT

Lauantaina satoi koko päivän lunta. Se kostean maan ja maatuvien lehtien tuoksu hävisi. Samoin lintuystävämme. Vain sisukkaat joutsenet tulevat vielä penkomaan lumen alta syötävää.

Aurinko kaikesta huolimatta jaksaa sulattaa jäätä ja lunta. Pienet timantit loistavat pajunkissoilla.

Viisi viikkoa pääsiäiseen - jaksavatkohan kissat olla voimissaan niin kauan.

KEVÄT ON TULLUT!

Kaikki alkukevään lintuystävämme ovat saapuneet!

Valitettavasti kuvieni laatu ei ole kehuttava, koska joudun croppaamaan melkoisesti. Mutta ajatushan se on tärkeintä :)

TALVIMERI

Outo on ollut tämä talvi. Jääpeite ei ole ollut kuin hetken tarpeeksi vahva, että siellä olisi uskaltanut liikkua. Pitkäaikainen sään lauhtuminen teki jäästä entistä petollisemman ja selvät keväänmerkit ovat havaittavissa.

Kauhulla katselimme rannalla, kun vielä rohkeimmat (?) olivat moottorikelkoillaan liikenteessä. Merivartiostokin kulki jo hydrokopterillaan. Taitaapa olla toisilla henkivakuutukset kohdillaan.





Ei ihan vielä saa venettä laituriin, mutta kohta  - ei mene kuin hetki, kun veneenlasku on ajankohtaista taas!