KEVÄTTERKUT POHJOIS-ITALIASTA

Venetsiassa kissakirjakaupan kisuliini lepäilee

Huhti-toukokuun vaihde oleskelin perheeni kera Italiassa Gardajärven ympäristössä. Kaakonkulmalla oli ollut jo pitkää todella kolea keli, joten toiveenani oli saada edes vähän lämpöä ja valoa. 
Säät oli vaihtelevat: maanantaina oli sateista ja varpaat kastuivat. Muinakin päivinä sadekuuro koeteli kuvaajaa, mutta onneksi oli sateenvarjonpitelijöitä. Ja sateet olivat vain kuuroja. Mutta kyllä saatiin sitä lämpöäkin niin, että niska paloi.

Kevät oli paljon pidemmällä siellä kuin kotona.

Unikot kukkivat pitkin pientareita. Oliivit olivat raakileensa tehneet ja nyt sitten odotellaan vain satoa. Kuvat on otettu Sirmionessaentisten roomalaisten kylpyläpaikassa. Hieman oli päässyt paikat rapistumaan - kiitos Rooman valtakunnan romahtamisen. 

Karpit (?)olivat kyllä mukavan kokoisia Sirmionen linnan - Castello Scaligeron vallihaudassa.

Siivekkäät kyllä osasivat täyttää vatsansa! Turistit heittelivät ruokaa yllinkyllin niille. Ja nokikanan oli turvallista pesiä lautalla muurien suojassa. Sorsilla oli jo isot poikaset. Ja niitä oli isoja pesueita paikoitellen.

Tunteet kävivät kuumina rannalla sorsamiehillä. Meitä rannalla olijoita kyllä rupesi jo ihan kauhistuttamaan tuon naaraan puolesta. Kaksi miestä könyää sen niskassa ja se raukka painui pinnan alle. Olimme ihan varmoja, että se hukkuu. Olin jo valmis linkoamaan kiven mokomien miesten niskaan, mutta onneksi tilanne rauhoittui ja naaras pääsi karkuun. 

Meidän piti kiivetä vuorelle korkeimmalle laulun mukaisesti, mutta toisin kävi: matalapaine painoi torstaina Malcesinessä pilvet huipun tuntumaan ja aamulla hissit eivät toimineet. Eipä sinne olisi myöhemminkään kannanttanut mennä, koska näkyvyys pysyi heikkona koko päivän. Minua ei kyllä tuo hissikyydin poisjäänti haitannut. Olin jo kauhusta jäykkänä pelkästä ajatuksesta etukäteen :)


Mutta ei järviseudun näkymistä voi kuin hurmioitua!


 

Ihminen ei elä pelkästää kauniita maisemia ihailemalla. Tuli matkallamme yksi jos toinenkin herkku syötyä. Ja mansikka-aika oli juuri alkanut! 

Tottahan toki me olimme ihan turistinakin siellä. Kävimme Mantovassa hra Rigolettoa tapaamassa (ja lukuisissa kirkoissa). Tytäreni hassutteli vanhan herran kanssa.

Meidän pakollinen paikka on Venetsia!

 

Tietysti vielä Milanon pakolliset:

Kenkäkaupat
ja lukuisat laukkukaupat tuli koluttua.

Ja lopuksi: illaksi kotiin sinivalkoisin siivin!

VIELÄ PÄÄSIÄISTUNNELMIA

Pääsiäinen meni niin nopsaan, että en ehtinyt edes kuvia laitella näkyviin. Ja koko viikko jatkui samalla tahdilla. Nyt otan vahingon takaisin eli viime viikonloppuna lasketiin vene vesille ja samalla polkaistiin kalastuskausi käyntiin. Ilma oli mitä ihanin!

 Verkkopaikkamme lähellä ilmeisesti kalojen kutuparvi houkutteli vaikka millaista siivekästä paikalle. Meno ja meninki oli äänekästä ja välillä ilmeisesti katsottiin, kenen pokka pitää. Ja kun vatsa saatiin täyteen, niin hyvä oli kupua sulatella matalikon kivillä. 

Ahti oli suosiollinen meille ja paistinkalat saimme.

Västäräkistä vähäsen - niinhän se on ja kevätkesältä alkaa näyttää. Lämpötilat olivat parissakymmenessä muutaman päivän. Ja kyllä se tuntui niin hyvältä.

Ja aurinko laittaa mahlat kiertämään ;)

Oikein mukavaa vappua kaikille kuvien katselijoille! Minä lähden lähitarkkailemaan eteläiseen Eurooppaan kevään etenemistä. Palataan niissä merkeissä - toivottavasti onnistuneen kuvasaaliin kera.

UUDEN LELUN KOKEILUJA

Viikolla tuli minulle uusi objektiivi: Canon efs 10-22f 3.5-4.5. Olen jo kauan haaveillut maisemakuvauksiin soveltuvasta putkesta ja nyt sitten sain sen hommattua. Mutta kuten aina: uusi on aina uusi ja vaatii harjoittelua.Viikko oli niiiiin kiireinen, että enpä ehtinyt kokeiluja tekemään. Nyt lauantai-iltana sain vihdoinkin otettua koekuvaukset. Tässäpä iltasumu.

s

Lauantaina ja sunnuntaina kävimme ensimmäisen kerran merellä: vene laskettiin vesille kesän seikkailuihin!

Varsinaisella verkkopaikallamme oli vielä jäätä, mutta laitoimme siihen viereen. Ja Ahti oli suosiollinen: saimme ahvenia ja kuhia. Ja yhden norssin.
Jälkimmäisessä kuvassa näkyy selvästi reunojen taipuminen (lupaan opetella niiden suoristamisen seuraavaksi).


Koekuvaukset jatkuvat hyvillä mielin. 

ON MERI TÄNÄÄN RAUHATON

...tai oikeastaan se oli rauhaton eilen. Mahdoton tuuli riepoi rantoja, ja meri velloi ja möyrysi.

Telkkäpariskunnalla on ihmettelemistä. Hienosti pariskunta kuitenkin selviytyi aallokossa.

KUN KAIKKI EI MENE KUIN STRÖMSÖSSÄ

Tämä kevät ei ole suosinut taimiani: osa nuutui pois ja ne, jotka ovat hengissä, eivä ole likimainkaan niin hyviä kuin viime kevään taimet. Mutta koulutettava ne on ne heikotkin taimet - periksi ei anneta.

 Toivottavasti nämä pienen pienet petuniat jaksavat kasvaa ja ehtivät kukkiakin ennen kuin syyspakkaset tulevat. 
Tyttäreni keräsi siemenet syksyllä ja halusi kokeilla, itävätkö ne. Hyvin itivät. Saapas nähdä, miten kokeilu etenee.

Tänään laitoin multiin sitten seuraavat siemenet. Ja verannallani tuoksuu multa - ja kevät!

VIIKOLLA KUVAILTUA

 
"On mylly vanha sammaleiset seinät ovat sen,
niin harvoin enää myllynkiven pyörii kolkaten.
Ja kuitenkin niin paljon mylly siitä haastaa vois,
mi veden myötä häipynyt on pois.
Niin vanha mylly kertoa vois monta tarinaa
mut niitä kuulla harva sydän saa.
Se kuulla saa, ken vanhan myllyn kieltä tajuaa,
sen kivi kuiskaa rakas rupattaa."

 Miehikkälä, Hauhia ( mylly vuodelta 1882)

APRILLIA, APRILLIA

Jeps -se kesän tulemisesta. Töyhtisten olo kertoo kaiken minunkin mielentilastani.