29. syyskuuta 2015

28. syyskuuta 2015

Syysaamun tunnelmia













Pyörähdin kerran talon ympäri kera esikoisen (ylimmäinen turvallisuusvalvoja) 

ja assistentin...




Täytyy sanoa, että kyynärsauvat, yksi toimiva jalka ja kamera ei ole aivan toimiva yhtälö...
Vielä kaksi viikkoa...

Näillä mennään   - - - -  kuitenkin oikein mukavaa syksyä kaikille!

T: Arjuska

13. syyskuuta 2015

Syysvieraita

Meillä kävi pieniä koiravieraita! Ja vähän isompiakin. Lallin sisko Tuomi ja Moona-kaveri kera italialaisten pikkukoirien pistäytyivät katsomassa assistenttini Lallin kehittymistä. Ja. samalla täyteltiin lääkärilappuja tulevaa lonkkakuvausta varten. 
Kyllä oli töppösten töpinää meidän pihalla hetken aikaa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Taas!


Tutustumista:





Juoksemista:





Riehumista:






Välillä juomataukoja isosta astiasta ja pienestä astiasta:







Pienten välipala-aika:






Ja sitten veto loppuu....







... ja on niin hikikin.... Lalli-herra oli ihan päkätissä noiden naisten kanssa...




Ja kuuluihan lapsen pyyntökin: "Isi, meillä voisi olla kyllä enemmänkin koiria kuin vain yksi, vai mitä?"

  

"Ai, montako niitä pitäisi olla?"   "Ainakin yksi lisää..... tai...."



"... viisi?"


No,ei meille yhtään ajokoiraa jäänyt. Mutta kyllä tuo tumma tyttö on kaunis!

Kiitos Leena-kasvattaja käynnistäsi kera karvakorvien!

Ps. Osan kuvista otti esikoinen (joka mankui meille VIITTÄ uutta koiraa), koska sauvat ja pienet koirat eivät oikein sovellu yhteen.Ja siksi osa kuvista on todella kökösti otettu, koska jouduin ottamaan ne kaukaa. Mutta tämä nyt on tämmöistä, nilkku-kuvaajan touhuja vielä KOLME  viikkoa.....

Ps2. Tumma tyttö ja vaaleanruskea poika etsivät vielä kotia. Eli jos tiedätte jonkun, joka haluaa terveen koiran (ei jalostuksella pilattu) ja hyvän metsäkaverin, niin ottakaapa yhteyttä. Voin välittää kasvattajan tiedot.



4. syyskuuta 2015

Taidetarkkailua

Elokuussa kävimme hakemassa kuopuksen ja kissaherrat lomalle kotinurkille. Samalla tutustuimme Kankaanpään kaupunkiin. Siellä sijaitsee SAMK:n Taidekoulu, ja se varmaan on seikka, miksi taidetta on ympäri kaupunkia.

Tämä tarkkailupostaus koskeekin nyt kaupunkiympäristöä taiteella höystettynä. Taidekehä kiertää sinne ja takaisin, ja reitille on saatavissa kartta, johon kaikki teokset on sijoitettu (tosin kaikki työt eivät olleet enää paikoillaan :))





Päiväkodin Pelle - aika karmiva....





Hautausmaalla





Teillä....



... ja puistoissa.





Samkin pihassa (koulu on nykyisin kuopuksen opinahjo).

Teoksia on todellakin paaaljooon enemmän kuin mitä tässä esittelin. Käykää tutustumassa!

T. Arjuska

2. syyskuuta 2015

Kuvaamistavoite kesällä 2015

Kesällä istuin milloin minkin puskan takana vaanimassa pihassamme pesiviä pääskysiä. Kyllä, ruutuja tuli paljon - mutta onnistuneita vain muutama.

Vain silloin, kun pääskynen istahti pyykkinarullemme tai antennin päälle lepuuttelemaan tai juoruamaan muiden lajitovereittensa kanssa (siltä se lörpötys minusta kuulosti) sain kuvan, josta linnun pystyi tunnistamaan pääskyseksi. Näiden lintujen lentonopeus on sellainen, että vaikka kuinka katsoin lentoradat kohdilleen, ei minun taitoni/ hermot riittäneet (vielä) hyvän kuvan saamiseen.

Apuovemme viereen eräs pesä sitten ilmestyi melko myöhään. 
Tässä viimeisten päivien puuhaa pesässä. Aamulla pesä olikin tyhjä.







Terveisin äityliini Arjuska


Ps. On muuten aikamoisen sottainen vuokralainen tämä otus

Loppukesän tapahtumia!






Isännän synttärilahja. Käytiin lunastamassa se ihan porukalla :)
Hauskaa oli! Suosittelen!

T. Arjuska, Isäntä ja kuopus (joka antoi lahjan ja editoi filmimme)

Ps. Hieman lisää kuvia retkeltämme.







"Sota vaatii aina uhrinsa" . Kiskoilla oli ihan valtavan paljon kusiaisia (eli siloviholaisia) ja ne raukat kyllä liiskaantuivat kulkupelimme alla.



Välipalaksi ahomansikoita!



Downshiftaamista ja slow lifea









Näillä mennään.

Tasan viikko sitten jalka operoitiin ja nyt ei sitten kuvailla kuin kännykkäkameralla, jos silläkään.

Eli nyt jalka pakottaa sananmukaisesti minut aloilleen.



Tietysti on täysikuu. Ja pilvetön taivas.

Ja minä könkkäilen vain kainalosauvojen avulla tuvassa.

Isäntä kyllä totesi, että ei tuo taida olla viimeinen kuu.
Toivottavasti ainakaan.


Kivut alkavat olla kurissa, ja epätoivo vaanii otsaluun takana:
viisi viikkoa vielä!

Mutta ehkä kaikella on tarkoituksensa.

Ja kohta pääsen liikkumaan kunnolla tuonne pusikoihin taas.





 Terveisin Nilkku-Arjuska ja turhautunut assistenttini Lalli

Saippuakuplan elämää

Tässä video yhden kuplan elämästä.  Pahoittelen kuvan hyppimistä, mutta kuvauspaikka piti vaihtaa tuulen takia, ja kuvasin käsi --tai paremm...