Kurssitusta

Seuraavaksi koonti eri kursseista, joista olen yrittänyt ammentaa tietoja ja taitoja valokuvaamiseeni vuonna 2017. Totta kai tutkin valokuvausblogeja, ja youtube on täynnä erilaisia tutoriaaleja tältä alueelta. Olemme isännän kanssa käyneet Kuusamossa luontokuvailemassa ja opiskelemassa (suosittelen Kuusamo opiston kursseja edelleen), mutta nyt henkilökuvaus ja kuvien muokkaaminen ja tulostaminen kiinnostaa. Enkä todellakaan hallitse näitä asioita.

Keväällä 2017 kävin vielä toipilaana (rannemurtuma kevään viimeisillä liukkailla) henkilökuvauksen pikakurssin. Tällöin oli kameran käsittely  aika hankalaa- Ranne ei yksinkertaisesti taipunut ja asetusten säätö oli ihan kamalaa. Mutta hauskaahan aina on kuvailla muiden samanhenkisten kanssa.

Sinä iltana kävimme läpi tietysti valon ja ajan merkitystä henkilökuvauksessa. Meillä oli ihan oikeat mallit, joita kuvailla. Kerrankin oli niin, että emme kuvailleet toisiamme!

Valokuvauskurssi Alejandro Lorenzo   

 Kivaa oli. Kurssi oli vain niin lyhyt :)




















Syksy oli sitten hieman rankempi. Kävin Aalto yliopiston Valokuva 1 (21.9. - 14.11.) Kurssi oli kaksi kertaa viikossa ja pari viikonloppua päälle. Eli se punainen bussifirma tuli tutuksi. Meiltä on yli 200 kilometriä Helsinkiin.

Kurssilla kävimme läpi komposition, ajan, aukon, valon, hetkiä ja huomioita ja rakennetun kuvan. Välineet olivat viimeisen päälle ja tehtävät mielenkiintoisia. Opettajamme Outi Laine on itsekin valokuvaaja (http://www.av-arkki.fi/taiteilijat/outi-laine/).












Tässäpä minun läpileikkaus kurssiin:

Rakennetun kuvan aiheena tietysti

Luonto antaa - ja saa 

Luonto hoivaa mieltä ja kehoa: stressi ja fyysiset kivut lieventyvät. Mutta miten palkitsemme lääkkeemme? Suomalaiset tuottavat 500 kg vuodessa jätettä, josta noin 60 % jää luontoomme.

Viimeinen kuva ei oikein onnistunut. Minä en yksinkertaisesti oppinut annetussa ajassa käyttämään photoshopia. Päälekkäisvalotus ei vain onnistunut. Toivottavasti teille kuitenkin avautuu sarjani idea.

Mitäpä nyt sitten? Sen verran voin paljastaa, että taistelu photarin ja muutaman muun ohjelman kanssa jatkuu. Lisäksi olen uuden piirtopöydän onnellinen (?) omistaja.

Muistakaapa: muoviton maaliskuu.

Arja