Lähdimme vanhan rouvan kanssa kiertämään pissilenkkiämme. Se olikin vaikeaa. Tuttu polku oli peittynyt hangen alle. Kumpikin tiesimme siitä huolimatta, mistä polkumme kulkee. Lumi peitti katalimmat puunjuuret ja terävimmät kivet. Ja urheasti kuljimme eteenpäin.
Vanhan rouvan jalat keräsivät lumipaakkuja ja kävely kävi vaikeammaksi ja hankalammaksi joka askeleella. Mereltä oli nousemassa uusi lumimyräkkä. Pysähdyimme.
Mietimme, jatkaako vai kääntyäkö takaisin. Antaisimmeko periksi vai puskemmeko sisulla läpi hankien.
Käännyimme. Joskus on pakko.
Vaikka polku olisi tuttu, sitä on liian vaikea kulkea.
Seuraavalla kerralla lenkki onnistui! Isäntä polki meille uuden polun.
Bella-raukka, just sitte tuli sähkökatkos ko toit vanhuksen sulatettavaksi suihkuun D:
VastaaPoista