29. marraskuuta 2014

Valon kanssa 1.

Marraskuu - pelkkää pimeyttä. Pimeällä lähden töihin ja pimeällä saavun takaisin. Nyt en ehdi enkä jaksa kameraa lenkittämään. Viikonloput ovat menneet viikosta ja pimeydestä palautumiseen.

Nyt kuitenkin olen leikkinyt sisällä kameralla ja valolla. Sädetikkujen ja taskulamppujen kanssa olemme leikkineet aikaisemminkin, mutta nyt valomaalaus vei mennessään. Mutta ei se niin helppoa ollutkaan kuin muiden kuvista voisi kuvitella. Tässä on koottuna muutaman viikonlopun kokeilut samassa postauksessa. Huom! Kuvat eivät ole onnistuneita, mutta sitä kohti kuljetaan.

Ensin laitoin ledit pulloon ja leikin pullonpyöritystä. Minulla on sellaiset valoketjut, joissa on  massiiviset patterikotelot. Ne haittaavat paljon jo koollaan, mutta paino on pahin vaikeus. Mutta yrittänyttä ei laiteta!



Ensin maton päällä ja ylhäältä. Ei onnistu. Matto ottaa kiinni todella paljon.





Minulla ei ollut assistentti käytettävissä, niin jouduin itse pyörittämään ja kuvaamaan. Onneksi vihdoinkin sain hankittua kaukolaukaisimen. Se auttaa paljon, mutta se ei auta siihen, että kohde pysyy oikeassa kohdassa. Mutta kokeilujahan nämä nyt ovatkin.




Ja sitten laitoin vauhtia peliin!

Seuraavaksi laitoin rikkalapioon ledin kiinni. Rikkalapio pysyy pystyssä hyvin, mutta "varsi" on liian lyhyt. Kokeilin myös ikkunalastaa, joka on halkokorissa pystyssä. Mutta minulla ei ole tähän oikeaa lamppua. Pikkuinen ledinikin sanoi yhteistyönsä irti. Tämä kokeilu vaatii vielä hienosäätöä. Ja paljon :)



Rikkalapio ja pikkuinen ledi. 


Ikkunalasta ja hiipuva ledi.... Isäntä yritti rakentaa minulle uutta valonlähdettä, mutta sopivaa patteria ei sitten ollutkaan talossa. Palaamme tähän yritelmään myöhemmin uudelleen.


Seuraavana oli vuorossa "Valokakku". Ensin rakensin pohjan styroksista. Isäntä leikkasi sen viisi senttisestä routastyroksista. Meillä ei kuitenkaan ole "lämpöveistä", ilmeisesti kuumalanka on se virallinen nimitys, joten reunasta tuli röpyläinen. No,pyöriminen on silloin hieman tärähteleväistä ja vauhti hiipuu nopeasti. Lisäksi akseli, jonka varassa kiekko pyörii aiheutti miettimistä. Minä laitoin meisselin, mutta sen kuminen pää oli aikamoinen kitkapesä. Kolmantena vaikeutena oli patterikotelo. Se painoi ja teki kiekosta epäkeskon.




Tänään sitten purin koko hökötyksen ja tein uuden kyhäelmän. Leikkasin pahvista kiekon ja tein tölkistä akselin. Tämä toimi paremmin, mutta täydellinen ei ole tämäkään. Valotus myös aiheutti erinäisiä kokeiluja. 


Vain pahvia ja nuppineuloja tarvittiin tähän leluun :)

 Ja valot paloivat!


 Hieman liikaakin...



Joten säätöjä peliin...


Ja melkein sain sitä, mitä halusinkin. Mutta tästäkin näkee jo idean. Säädän lelujani (sekä kiekkoa että kameraa) vielä hieman. Palataan asiaan myöhemmin.

Ja sitten valoilua ulkona. Isäntä oli näissä assistenttinani. Ja tämäpä oli mukavaa - molemmista. Isäntä rakensi katiskaverkosta "pesän" teräsvillalle. Sitten vain vanha koiranhihna ja "TULTA". Tässä tulokset.


Kotipihalla ihan ensimmäinen kokeilu. 


Pitää muistaa säätää kamerakin :D 



Sitten menimme merenrantaan leikkimään. Hyvin paloi sielläkin. Ja sain valon heijastukset myös vedestä, kuten halusinkin. (Anteeksi - meri jäi vinoon.... mutta sehän on jo tavaramerkkini :D )

Pimeyttä jatkuu vielä - todennäköisesti myös tulella leikkiminen. Postaan tänne sitten ne onnistuneet kuvat. Jos siis niitä onnistun kuvaamaan.

Mukavaa adventin aikaa kaikille! 

T. Pyromaani Arjuska ja Assistentti Isäntä



1 kommentti:

  1. Onneks leikit enimmäkseen ledeillä tai muuten palais koko mökki :D

    VastaaPoista